Palkkatasa-arvo törmää AI-murrokseen

Miten työn vaatimuksia voidaan kuvata läpinäkyvästi, kun AI muuttaa itse työtä? Käytännön näkökulma palkka-avoimuuteen, osaamiseen ja elävään rooliarkkitehtuuriin.

· Janne Ruohisto

Tehtävänimikkeesi saattaa olla sama kuin vuosi sitten. Työ ei.

Vuosi sitten tiesit, mikä työsi oli. Mitä työkaluja käytit. Mitä prosesseja noudatit. Tiesit, mitä sinulta odotettiin.

Sitten työpaikalle saapui tekoäly. Ja tiesit: kaikki muuttuu.

Vielä hetki sitten tuotit itse analyysit, sisällöt tai materiaalit. Nyt ohjaat tekoälyä, arvioit sen ehdotuksia, tarkistat lopputuloksia ja vastaat laadusta.

Tittelisi saattaa olla sama, mutta työn vaatima osaaminen, vastuu, ongelmanratkaisu ja jopa päätösvalta ovat muuttuneet.

Nämä eivät ole samoja töitä uusilla työkaluilla. Nämä ovat uusia töitä vanhoilla titteleillä.

Näkyykö tämä tehtävänkuvassa?

Ja tiedämmekö, mitä osaamista ihminen tarvitsee tässä työssä seuraavaksi?

Kysymykset ovat juuri nyt tavallista ajankohtaisempia.

Hallitus antoi 9.7.2026 eduskunnalle palkka-avoimuusdirektiivin kansallista toimeenpanoa koskevan esityksen HE 129/2026 vp. Ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027. Sääntelyn tavoitteena on vahvistaa palkkauksen läpinäkyvyyttä ja samapalkkaisuuden toteutumista.

Tämä edellyttää selkeää kuvaa työn vaatimuksista.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi viime viikolla, 3.9.2026, uuden sukupuolineutraalin työn vaativuuden arviointimallin. Siinä työn vaativuutta tarkastellaan kuudesta näkökulmasta:

  • osaaminen

  • vastuu ja vaikuttavuus

  • vuorovaikutus

  • ongelmanratkaisu ja itsenäisyys

  • psykososiaaliset kuormitus- ja työolosuhdetekijät

  • fyysiset kuormitus- ja työolosuhdetekijät.

Malli on vapaaehtoinen ja tarkoitettu organisaatioiden arviointityön tueksi.

Mitä työ oikeastaan vaatii?

Palkka-avoimuudesta puhuttaessa huomio kiinnittyy helposti palkkoihin ja raportointiin.

Mutta jo sitä ennen pitää ratkaista perustavampi kysymys: Mitä työtä vertaamme mihin?

Tehtävänimike ei yksin kerro sitä.

Kaksi eri nimikkeellä työskentelevää ihmistä voi tehdä vaativuudeltaan samanarvoista työtä. Toisaalta kaksi samalla nimikkeellä työskentelevää voi todellisuudessa kantaa hyvin erilaista vastuuta tai ratkoa hyvin erilaisia ongelmia.

Siksi tarvitaan yhteisesti ymmärretty tapa kuvata, mitä työ edellyttää.

Työn vaatimukset ja ihmisen osaaminen eivät ole sama asia

Tässä on tärkeää erottaa kaksi kysymystä toisistaan.

Mitä tämä työ vaatii? ja Mitä tämä ihminen osaa ja mihin hän haluaa kehittyä?

Ensimmäisessä tarkastellaan työtä ja sen vaatimuksia. Toisessa tarkastellaan ihmisen osaamista suhteessa nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.

Näiden välillä on luonnollisesti yhteys. Jos rooli edellyttää uudenlaista AI-osaamista, voidaan tarkastella, löytyykö sitä jo organisaatiosta, missä sitä pitäisi kehittää ja kenelle uudenlainen rooli voisi tulevaisuudessa sopia.

Mutta arviointien käyttötarkoituksen pitää olla selvä.

Osaamiskartoituksessa ihmisen pitäisi voida tunnistaa myös omat osaamisaukkonsa avoimesti. Kun tarkoituksena on oppiminen ja kehittyminen, luottamus arvioinnin käyttötarkoitukseen on tärkeää.

Siksi työn vaativuus, henkilön osaaminen ja palkkauksen perusteet liittyvät toisiinsa, mutta niitä on tarkasteltava erillisinä kysymyksinä:

  • Mitä työ vaatii?

  • Mitä ihminen osaa ja mihin hän haluaa kasvaa?

  • Millä läpinäkyvillä perusteilla organisaatiossa palkitaan?

Tehtävänkuvan pitäisi elää työn mukana

Nykyisen murroksen keskellä kertaluontoinen projekti, jossa jokainen tehtävänkuva kirjoitetaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja lukitaan järjestelmään, ei ole enää kestävä ratkaisu.

Tarvitaan pikemminkin elävää rooliarkkitehtuuria.

Työn vaatimukset kuvataan riittävän selkeästi ja hyväksytään yhdessä, mutta samalla sovitaan, miten niitä päivitetään:

  • Kuka huomaa muutoksen?

  • Kuka arvioi, onko se olennainen?

  • Kuka hyväksyy uuden kuvauksen?

  • Missä ajantasainen tieto säilyy niin, että sitä voidaan käyttää myös osaamisen kehittämisessä?

Tämä liittyy suoraan siihen, mitä Skillhive tarjoaa. Organisaatio voi ylläpitää joustavasti rooleja ja tehtäviä, liittää niihin tarvittavia osaamisia ja määritellä tarvittavia osaamistasoja. Ihmisen oma osaaminen ja kiinnostus kehittyä voidaan pitää tästä erillisenä näkymänä.

Silloin voidaan nähdä yhtä aikaa sekä mitä työ vaatii että mitä ihmiset osaavat ja mihin he haluavat kasvaa.

Jos organisaatiossanne on jo kuvattu roolien osaamisvaatimuksia, liikkeelle ei tarvitse lähteä tyhjästä. Ensimmäinen askel voi olla nykyisten kuvausten tarkistaminen yhdessä työtä tekevien ihmisten kanssa.

STM:n uusi työn vaativuuden arviointimalli tuo tähän kiinnostavan jatkokysymyksen: miten osaamisen rinnalle kannattaa kuvata myös muut työn vaativuustekijät, kuten vastuu, vaikuttavuus, itsenäisyys ja kuormitus?

Tätä selvitämme parhaillaan.

Yksi asia on kuitenkin selvää: mielestämme osaamisen, työnkuvien, roolien ja niiden muuttuvien vaatimusten hallinta ei ole vain palkkahallintoa.

Palkkahallinto ja lakisääteinen raportointi kuuluvat niitä varten rakennettuihin järjestelmiin ja prosesseihin.

Mutta roolit, työn vaatimukset, osaaminen, kehittyminen ja niiden muuttuminen kuuluvat osaamisen johtamisen kokonaisuuteen.

Aloittakaa yhdestä rooliperheestä

Kaikkia tehtävänkuvia ei tarvitse kartoittaa yhdellä kertaa.

Valitkaa aluksi vaikka vain yksi nopeasti muuttuva rooliperhe ja kysykää:

  • Mitä tässä työssä oikeasti tehdään nyt?

  • Mitkä vaatimukset ovat muuttuneet viimeisen vuoden aikana?

  • Näkyvätkö muutokset nykyisessä tehtävänkuvassa?

  • Mitä osaamista työ nyt edellyttää?

  • Miten nämä vaatimukset pidetään jatkossa ajan tasalla?

Jo muutaman tehtävän tarkastelu voi paljastaa, kuinka hyvin nykyiset rakenteet pysyvät muuttuvan työn mukana.

Palkka-avoimuus tekee tästä ajankohtaisen kysymyksen nyt. AI-murros tekee siitä jatkuvan kysymyksen myös sen jälkeen.

Haluatteko tarkastella yhtä rooliperhettä omassa organisaatiossanne? Katsotaan yhdessä, mitä teillä on jo kuvattuna ja mikä olisi hyödyllisin seuraava askel.


Tilanne 9.9.2026. Palkka-avoimuusdirektiivin kansallinen toimeenpano on Suomessa vielä kesken, joten lopullinen sääntely voi muuttua. Kirjoitus ei ole oikeudellinen ohje.

Lähteet

  • Hallituksen esitys HE 129/2026 vp – Hallituksen esitys eduskunnalle tasa-arvolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanemiseksi.

  • Sosiaali- ja terveysministeriö 3.9.2026 – Uusi arviointimalli auttaa arvioimaan työn vaativuutta sukupuolineutraalisti.

  • EU 2023/970 – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi palkkauksen läpinäkyvyyden ja samapalkkaisuuden täytäntöönpanon vahvistamisesta.